Vuohifoorumi

[vappu]

Vuohi tarvitsee ravintoa kasvuun, ylläpitoon, maidontuotantoon ja tiineyteen.
Ravinnontarve voidaan jakaa energiaan, valkuaisaineisiin, kivennäisiin, vitamiineihin ja veteen.

Toivottavasti tästä lyhykäisyydessään olisi apua ruokinnasta kysyville!

Energiaa tarvitaan lihastyöhön, sydämen toimintaan, hengitykseen ja ruuansulatukseen. Rehujen rasvat, hiilihydraatit ja valkuaisaineet sisältävät kemiallista energiaa. Eniten energiaa saadaan hiilihydraateista, sillä niitä rehuissa on eniten. Kaikki rehusta saatava energia ei tule vuohen käyttöön, sillä n.1/5 siitä poistuu kuona-aineiden mukana.

Tärkein ravinonlähde jota on oltava on heinä! Paras heinä on lehtevää, pehmeää ja vähäkortista. Heinä muodostaa usein perusosan vuohien talviruokinnasta. Hyvälaatuista heinää vuohi pystyy syömään n.1,3 kg päivässä. Heinä riittää ainoaksi rehuksi täyttämään täysikasvuisen vuohen ylläpitotarpeen (varsinkin pukin), jos heinä on hyvälaatuista ja vuohi pystyy syömään sitä riittävästi.

Säilörehu on myös erinomaista rehua vuohille. Sen syöttämisessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota rehun laatuun, koska huonolaatuisessa säilörehussa saattaa olla listeria-bakteereja.

Kaura, ohra ja teolliset väkirehuseokset ovat yleisimpiä vuohille käytettyjä väkirehuja. Väkirehuja vaihdettaessa on varottava äkillisiä muutoksia, sillä vuohen ruuansulatus vaatii tottuakseen uuteen rehuun n.2-6 vko. Ns.rintarinnan annetaan vaihdettaessa rehuja siirryttäessä toiseen. Melassileikettä voi sekoittaa kauraan pienen määrän jos pitää ruokahalua lisätä ja se sopii myös lisäenergianlähteeksi. Liian suuret väkirehumäärät voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta ja silloin rehuannosta pitää pienentää.
Valkuaisaineita tarvitaan uusien valkuaiskudosten rakennusaineeksi vanhojen valkuaiskudosten kulumisen korjaamiseksi, entsyymien ja hormonien valmistamiseen ja maidon valkuaisaineisiin.

Lehmien ja lampaiden kivennäiset sopivat myös vuohille oikealla annostuksella. Kivennäistä vuohet tarvitsevat määrällisesti eniten kalsiumia. Suurin tarve on poikimisen jälkeen maidontuotantoon ja kilien kasvun aikaan. Kalsiumia tarvitaan ärsykkeiden välittämiseen, lihasten liikkumiseen, solukalvojen läpäisevyyteen sekä aineenvaihduntaan, veren hyytymiseen ja maidon muodostukseen. Kalsiumkivennäistä voi antaa vapaasti. Laidunkautena annetaan magnesiumkivennäistä (lypsätyskivennäinen). Magnesiumin puute aiheuttaa laidunhalvausta.
Tiineysajalle on oma kivennäinen, joka mm.nimellä tunnutuskivennäinen.
Toiseksi tärkein kivennäinen on fosfori. Fosforia esiintyy luustossa ja sen tehtävät elimistössä liittyvät keskeisesti kasvun ja tuotantoon.
Suolakivi KNZ aina tarjolla sekä sisä- että ulkokautena.
Vitamiineja tarvitaan pieniä määriä normaaleihin elintoimintoihin. Kullakin vitamiinilla on oma erikois tehtävänsä elimistön kemiallisten tapahtumien säätelyssä. Tärkeimmät vitamiinit vuohien ruokinnassa ovat A-, D- ja E-vitamiinit. Hyvä vitamiinilisä on ADE-vitamiini (kelt.pänikkä 5l), jota annetaan 5ml/vk/vuohi.
Lisäksi monipuolisesti kasviksia, juureksia, havuja, kerppuja(tuore/kuiva), risuja ja maltillisesti herkkuja mm.kuiva leipä.

Vuohella tulee olla AINA tarjolla raikasta ja puhdasta vettä. Veden tehtäviä ovat mm.toimia ruuansulatuksessa ja väliaineena veressä, kuljettaa aineenvaihduntatuotteita ja kuiva-aineita sekä osallistua paineen ja lämmön säätelyyn. Vettä tarvitaan myös maidontuotantoon. Kuttu tarvitsee 1,43 l vettä tuottaakseen kilon maitoa. Jos kutun halutaan juovan enemmän (tuotos nousee), voidaan veden joukkoon maittavuuden parantamiseksi lisätä melassia, siirappia tai vesi voidaan lämmittää. Lämmin vesi on pötsin kannalta parempaa kuin kylmä, sillä pötsin mikrobit toimivat tehokkaammin lämpötilan ollessa 38 astetta.

Seleenilisä annetaan kerran jokaisena tiineyskuukautena kutulle esim.vitamiinin yhteydessä. Erityisesti tiineyskuukausina tarvitsee seurata kutun ruokahalua ja yleiskuntoa.

Ei ole yhtä ainoaa tapaa ruokkia vuohia! Kannattaa katsoa aina tilanteen/tapauksen mukaan esim. ruoka-annosten koko. Nämä ovat minun tietoni ja asioista on niin monia "tietoja" kuin on vuohen omistajiakin.
Vuohen tiineysaikaan ruokintaan kiinnitetään enemmän huomiota monellakin tapaan, mitä "seosta" annetaan milloinkin. Tavoitteena on yleisesti, että vuohen ruokahalu olisi mahdollisimman hyvä ja eläimen yleiskunto on kaikinpuolin hyvä.

Maalaisjärjen käyttö on aina sallittua !
_________________
~Elämän kauneimpia asioita ei voi nähdä tai edes koskettaa, ne täytyy tuntea sydämellään.~
www.karppilampi.com

[sarkkiska]

kiitos. amen. tuossapa tärkeimmät.

voisinko uskaltaa päätellä että tuo xxxxmira??? jota maatalousotrasta mulle kivennäiseksi antoivat, on ok? pussissa lukee että suurituottoisille lehmille, kasvaville jne. mutta mulla kun on kaksi puolivuotista pukkia ja pelkään niin hirveästi niitä virtsakiviä etten ole tuota vielä uskaltanut antaa. tähän asti on menty viherhertalla (muistaakseni?).

heinää syövät vapaasti ja se maittaa, muutamaan viikkoon en enää ole muuta oikeastaan antanut mutta nyt kelien kylmetessä olen muutaman desin per poika heittänyt aamuin illoin kauraa ja mullinherkkua sekaisin. aika hyvin selkärangat törröttää eli ihan hoikkia ovat. ajattelin että kai ne jotain talvikarvan kasvatukseen ja kylmänsietoon tarvitsevat muutakin kuin heinää? nälässä eivät vissiin muutenkaan ole koska syömättömiä omppoja, porkkananpaloja ja ruusunmarjoja pyörii aitauksessa..

toinen noista (eetu) pissii usein ja hitaasti lirittelemällä. toimitus kestää pitkään ja toistuu usein. aina tulee mieleen että siellä jo jotain orastavia kiviä olisi

suolakivi niillä on, vettä aina tietenkin ja pari kolme kertaa päivässä lataan tarjolle kunnon kasan kuivaa ja tai tuoretta heinää. oikein hyvävointisilta molemmat kyllä vaikuttavat.

eli kysymys lienee tämä:

uskallanko laittaa tuota isotuottoisten xx miraa tarjolle?
_________________
anu + eetu, aprilli, musti, kultsi, ruusu, ilopillerit, pupuliina, martti, penni ja simo

[vappu]

Itse annan kalsiumkivennäistä vapaasti sekä heinää. Olkea napsivat aina kun pehkua lisätään. Saavat tällä hetkellä pihattoon myös omppuja, porkkanaa, havuja ja kaikkea mitä luonnosta lenkeillä napsivat. Jos herroilla olisi muutama sata leidiä hoidettavanaan niin sitten viskaisin tuon pari desiä kauraa myös. Saavat nuo herkkuina kuivaa leipääkin. Tuo poikien autuas ilmeinen lorottelu on ihan normaalia.

Vastaus siis minulta : En osaa sanoa tuosta kun en tunne moista merkkiä ja tiedä sisältöä sen paremmin. Mutta luulisin, että itse en antaisi.
_________________
~Elämän kauneimpia asioita ei voi nähdä tai edes koskettaa, ne täytyy tuntea sydämellään.~
www.karppilampi.com

[sarkkiska]

kiitos! tutkin tuota hiukan tarkemmin vielä. muistaisin että se on nimenomaan lehmien kalsiumkivennäinen, ettei olisi peräti kalsium-mira nimeltään?
_________________
anu + eetu, aprilli, musti, kultsi, ruusu, ilopillerit, pupuliina, martti, penni ja simo

[Usma]

Hmm, mitä märehtijän kivennäisessä voisi olla vaarallista pikkupukille? Vai onko se joku tiivisterehu? Kysyisin tuota eläinlääkäriltä jos mietityttää. Vaarallista on olla ilman kivennäistä.

Laihuudesta tulee mieleen että onko pukit kastroituja vai ei? Minulla ei ole siitospukkia ollut, mutta siitospässit eivät kllä heinästä välttämättä paljon kiinnostu, syövät kuivaheinää jos ei muuten maha täyty. Hormonitoiminta vie ajatukset muuhun kuin heinän pupeltamiseen. Vähän kryptinen vastaus, mutta jos oma pukki olisi, panisin siihen mahtiannoksen heinää ja katsoisin pysyykö paino, voi olla että odottavat vain parempaa

Itselläni on tällä hetkellä ainoastaan pukkeja ja olen oman allergian takia pannut tarjolle kokonaisen paalin. Tulos: jopa nirso vanha siitospukki on lihava. Ne haluaa työstää koko paalia, hukkaprosentti on yllättäen pienempi kuin se että olen tarjonnut ruuan heinäpusseista. Heinäpussista ei tuo siitospässi (entinen) ole kovin kiinnostunut, se valkkaa vain parhaat ja sitten jättää asian eli muutos on iso. Olen itsekin hämmästynyt asiasta, pääsen huiman paljon helpommalla, nämä on kyllä järjettömän helppoja lemmikkejä (paali katon alle ja vettä, se on siinä).

Oma kokemus ei ole ole välttämättä yleistettävissä, kerroinpahan vain. Laihoja eläimiä ei ole kiva katsella eli kyllä antaisin kauraa jos kylkiluut alkaisivat pukkilla koljottaa. Tai vaihtaisin heinän toimittajaa

[vappu]

[sarkkiska]

joo mieluiten yritän nämä hoikanlaisina (ei laihoina tietenkään!) pitää ja nyt kasvuiässä se tietysti onkin aika helppohomma. mulla oli aikoinaan sen verran tuhteja kuttuja että oikein nauratti kun harakka toisen selässä seisoi ja nokki - luuli varmaan talipalloksi
_________________
anu + eetu, aprilli, musti, kultsi, ruusu, ilopillerit, pupuliina, martti, penni ja simo