Vuohien Ystävät ry:n logo         Vuohien Ystävät ry
www.vuohet.net
Yhdistys | Jäsenille | Vuohesta | Vuohifoorumi | Kuvia | Linkit 

Vuohi - vanha hyvä ystävämme

Nykytiedon mukaan vanhin lypsettävä kotieläin on vuohi. Jo 4500 vuotta e.Kr. Irakin ja Iranin alueella elänyt vuohi antoi ihmisille maitoa, voita, juustoa ja lihaa. Vuohentaljoista tehtiin vaatteita ja pukinkarvoista köyttä. Myöhemmin vuohi levisi Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan. EU:n tärkeimmät vuohimaat ovat tänä päivänä Kreikka, Espanja, Italia ja Ranska. Maapallolla arvioidaan olevan noin 480 miljoonaa vuohta. Erittäin paljon vuohia on Intiassa, Kiinassa ja Turkissa. Valinnan kautta on myös syntynyt erilaisia vuohirotuja: maito-, liha-, turkis- ja kääpiörotuja.

Suomenvuohi on sukua muille alkuperäisille pohjoismaisille vuohiroduille. Suomenvuohi on rotuna pitänyt hyvin pintansa, sen ei ole tarvinnut kilpailla suosiosta ulkomaisten vuohirotujen kanssa. Suomenvuohia arvioidaan olevan maassamme noin 7.500. Väritys vaihtelee vitivalkeasta harmaankirjavaan. Joukkoon mahtuu myös ruskeita ja mustia yksilöitä. Suomenvuohia on sekä sarvekkaita (sekä naaralla että uroksella on sarvet) että nupoja. Myös pitkä parta on sekä naaras- että urosvuohen tunnusmerkki. Ennen ensimmäistä poikimista naaraspuolista vuohta kutsutaan ensin kiliksi, sitten nuorvuoheksi. Ensimmäisten kilien myötä naarasvuohta aletaan kutsua kutuksi ja laumassa elävää aikuista urospuolista vuohta pukiksi.

Vuohenmaito ja -liha

Kuttu lypsää iästä, koosta ja ravinnosta riippuen 1,5 – 6 litraa päivässä. Kutut suositellaan lypsettäviksi kaksi kertaa päivässä. Vuohenmaito muistuttaa lehmänmaitoa, mutta erilaisen koostumuksensa ansiosta se sopii useimmille laktoosi-intolerantikoille ja monille maitoallergisille. Maailmanlaajuisesti vuohenmaitoa juodaan enemmän kuin lehmänmaitoa.

Vuohenmaidossa on vähemmän huonosti sulavaa, sakkautuvaa kaseiinia kuin lehmänmaidossa, mutta vesiliukoisen, helposti sulavan heravalkuaisen osuus on vastaavasti huomattavasti suurempi kuin lehmänmaidon, mistä syystä vuohenmaito on valkuaiskoostumukseltaan lähellä äidinmaitoa.

Kannattaa muistaa, että äidinmaito on aina paras mahdollinen maito vauvalle. Imetystukilistan Tri Jack Newmanin imetysohjeiden mukaan, imetetty vauva voi juoda osan maidostaan lehmän- tai vuohenmaitona puolivuotiaasta lähtien varsinkin, jos hän jo syö monipuolisesti ja merkittäviä määriä kiinteitä. Yleensä vauvoille ei suositella annettavaksi lehmän- tai vuohenmaitoa ennen vähintään 9 kk:n ikää.

  Kaseiini Heravalkuainen
Äidinmaito 40 % 60 %
Vuohenmaito 55 % 45 %
Lehmänmaito 85 % 15 %

Vuohenmaidossa on noin 13 % vähemmän laktoosia kuin lehmänmaidossa ja 41% vähemmän kuin äidinmaidossa.

Vuohenmaidon rasvapallot ovat pienempiä kuin lehmänmaidon, joten imeytyminen on helpompaa. Vuohenmaidon rasvapallot ovat kooltaan noin 2 mikrometriä, lehmänmaidon 21/2 - 31/2 mikrometriä.

Vuohenmaidossa on enemmän A- ja B-vitamiineja kuin lehmänmaidossa. Vuohenmaitotuotteiden väri on puhtaan valkoinen, koska maidon keltainen betakaroteiini on jo muuttunut värittömäksi A-vitamiiniksi.

Vuohenmaito ja lehmänmaito maistuvat suurin piirtein samalta, jonkun verran maidon makuun vaikuttaa tietenkin eläimen ruokavalio. Jos maidossa esiintyy kitkerää makua ja/tai hajua, johtuu se vuohilaumassa olevasta pukista, jonka voimakas haju siirtyy maitoon. Pukki tulisikin pitää kaukana lypsytiloista makuhaittojen estämiseksi.

Vuohenmaidosta voidaan valmistaa vuohenjuustoja: tuorejuustoa, kypsytettyjä juustoja tai feta-juustoa. Norjalaista alkuperää on ruskea mesjuusto, joka on makeahko, hieman toffeelle vivahtava ja kiinteä.

Vuohenliha on myös maukasta. Maku muistuttaa riistan makua ja sopii kaikkeen ruuanvalmistukseen. Lihassa on puolet vähemmän rasvaa kuin vastaavalla tavalla valmistetussa naudanlihassa. Proteiinia on yhtä paljon. Kypsytetyssä vuohenlihassa on lähes puolet vähemmän tyydytettyjä rasvoja kuin nyljetyssä broilerissa.

Vuohen vuota on muokattavissa samoin kuin lampaankin ja sitä voi käyttää esim. seinävaatteena. Vuohenkarvat sukkalangan seassa saavat sukat kestämään pitkään. Vuohensarvista voidaan valmistaa erilaisia koriste-esineitä, esimerkiksi koruja.

Lähteet:
http://www.nbfarm.com/nbdga/facts.htm
http://www.s-netti.com/kolattu/jutut2.html
http://www.inform.umd.edu/EdRes/Topic/AgrEnv/ndd/goat/GOAT_MILK_VERSUS_COW_MILK.html


Teksti © Iira-Liina Kangas ja Päivi Mynttinen
www-suunnittelu © Päivi Mynttinen